Kohti arkea

Eihän se sovi että blogiin tulee kirjoitettua vain kerran koko heinäkuun aikana! Eli piti vielä tämän kuukauden puolella ryhdistäytyä... ;)

Me olemme jo pikkuhiljaa palaamassa kesälomilta arkeen, kun osa vasta aloittelee lomiaan! Kouluni alkoi tällä viikolla intensiivisellä kesäkurssilla, ja jatkuu toisella samanmoisella ensi viikolla. Varsinaisestihan arkeen palataan vasta 11. päivä. Tämä viikko onkin mennyt hulinassa ja helteestä kärsiessä, onneksi koulua on vain klo 14 asti joka päivä. Nyt kaupunkia järisyttää kaiken muun kivan lisäksi vielä rallit!

Pojat voivat mainiosti, jonkunlaista uupumusta lienee tosin havaittavissa helteen takia. Ne viettävät päivänsä pitkälti alakerran kylppärissä + saunassa, koska se on ehdottomasti talon viilein kolkka. Sieltä on myös suora pääsy tarhaan, jossa tosin aivan yhtä tukalaa on kuin sisälläkin. Toivottavasti helteet loppuvat lähipäivinä, eihän tätä kestä kukaan...

Arkeen paluu on tavallaan helpotus. Kesä on mennyt nopeasti ja ollut välillä tavallaan stressaavaakin. Talon- ja katonmaalausprojekti on aiheuttanut hämminkiä ja jatkuva reissailu ympäriinsä on vienyt voimia. Olen lomalla aina todella laiska, en saa mitään aikaiseksi. Niin nytkin, ja siksipä kirjoituksiin lukeminen on vähän jäänyt!

Kissapuolella ohjelmassa on perinteinen SUROKin kesänäyttely sunnuntaina. Aiempina kolmena vuotena olen aina ollut SUROKissa koko viikonlopun, mutta nyt käytännön syistä päiväreissu on parempi. Adamia tuomaroi tanskalainen metsäkissakasvattaja Jette Eva Madsen, kenellä itse myös assaroin. Lähdemme kasvattajan kyydillä ja mukana on myös Adamin emo Angeli, jonka valmistumista Supremeksi saamme toivon mukaan juhlia! Adamin osalta en menestystä odota, paikkana Jäähalli ei varmasti ole sille paras mahdollinen. Karvaa sillä kyllä alkaa olla ja massaa tulee pikkuhiljaa, epäilin itseasiassa jo että vaaka on varmaan rikki kun näytti eilen jo 5,2 kg?! Joka tapauksessa toivottavasti mukava päivä edessä :)

Pari kesäista kuvaa pojista!

Reissausta

Viimeiset pari viikkoa ovat olleet hyvin reissuntäyteiset!
Vietin viime viikon torstaihin asti sukuloimassa Saarijärvellä, ja kissat olivat tietysti mukana. Vielä nyt alkuviikostakin vietin siellä pari päivää, ja tänä aamuna palasin kotiin. Ei voi kuin olla tyytyväinen, että on "siunaantunut" näin hyvin matkustavat ja uuteen paikkaan sopeutuvat kissat :)
Tuntui jopa löytyvän ongelma Eetun autossa huutamiseen - nimittäin kun pojat matkustivat tilanpuutteen vuoksi yhdessä Clipper 3 -boksissa, olivat molemmat hiljaa ja makoilivat vain kuin makkarapötköt vierekkäin boksissa! :D Perilläkin meni hyvin, paikkahan ei sikäli ollut vieras, että olemme siellä käyneet loma-aikoina aiemminkin, joten sopeutuminen meni hyvin.

Torstaina oli ohjelmassa kissanpesua, ja perjantaina suuntasin junalla kohti Helsinkiä. Eetun vein hoitoon ystäväni luokse, ja sielläkin oli mennyt mainiosti, KIITOS Aukku! :) Junamatka meni aluksi hyvin; Inter City 2 junaan tosin en lemmikin kanssa enää jatkossa vapaaehtoisesti mene, säälittävä 3 rivin eläinvaunu! Tampereelle asti oli väljää ja Adam nukkui sylissäni tai viereisellä penkillä. Sitten porukka vaihtui ja junaan lappasi lisää väkeä, pienessä vaunussa 5 koiraa ja kaksi kissaa! Meidänkin viereen tuli koira, joten en enää voinut loppumatkasta pitää Adamia sylissä. Vaikka se tuskin olisi koiraan kummemmin reagoinut, niin pienet haukut tahtovat monesti pelätä suurta ja karvaista, "pelottavan näköistä" kissaa.

Vietin viikonlopun siskoni luona. Alex ja Madde eivät olleet moksiskaan serkkuvieraasta, muistivathan ne toisensa juhannukselta. Punaiset metsäkissapojat yhdessä olivat sydäntä lämmittävä näky! Adam tuntui kylässä viihtyvän, tosin kuumissaan se luonnollisesti oli, eikä ruoka oikein maistunut.
Sunnuntaina suuntasimme näyttelyyn Tikkurilaan, kiitos kyydistä Hanna :) Sisustin Adamille häkin ja se alkoi tapansa mukaan rellestää siellä. Päivän mittaan se kuitenkin rauhottui, vaikka olikin aiempaan nähden taas äkäisempi. Uskon murinoiden ja ärinöiden johtuneen siitä, että näyttelypaikalla oli aivan tappavan kuuma!

Arvostelussa Adam kuitenkin esiintyi edukseen, istui ja lopuksi makoili kauniisti pöydällä. Tämä siis siitä huolimatta että näyttelypaikalla on katsomo! Onneksi arvostelupöytä oli katsomottomalla sivustalla, eli Adam ei suuremmin edes huomannut tuota kammottavaa rakennelmaa :D Kehuja sateli turkista ja suitsutusta mammalle sen laitosta ;) Myös turkin rakenne ja laatu on vihdoin hyvä! Profiili oli kaunis ja kokonaisuutena Adam oli tuomari Stephe Bruinin mielestä "Lovely, attractive boy", mutta se tarvitsee aikaa kehittyäkseen miehen näköiseksi ja kokoiseksi. Kolmas CAGCIB tuli ongelmitta. VP-valinnassa voiton vei nuori uros, mutta TP-valintoihin mentiin vielä pyörähtämään. Siellä meidän pentuluokkien vastustaja, valtavaksi ja karvaiseksi kasvanut Paavo-cooni (SRKn vuoden nuori) vei odotetusti TPn :)

Näyttelyssä oli jo aamulla kuuma ja tilanne paheni pahenemistaan päivän mittaan. Olin onneksi ottanut tuulettimen mukaan ja sain Adamille lainaan myös viilennyspeiton (kiitos Jenni!), joka vähän helpotti tilannetta. Näyttelystä annettiin lähtölupa kahden jälkeen - ja kerrankin olin todella tyytyväinen, ettei kissani ollut paneelissa! Lähdettiin pikapikaa Tikkurilan asemalle (kiitos Soikku!) ja ehdin ennen kolmea lähtevään junaan. Taas sain hymyillä Adamin loistavalle matkustusasenteelle, ei tarvinnut kiinni pitää tai sen suuremmin vahtiakaan kun se veteli hirsiä junan penkillä lähes koko matkan. Illalla käytiin hakemassa Eetu kotiin ja pojat vaihtoivat hellät tervehdykset - mukava on reissata mutta mukavaa on myös tulla kotiin!