Syksy kääntymässä talveksi

...ja ehkä aika vihdoin herättää blogi eloon :-) Tässä lyhyt katsaus viimeisen neljän kuukauden tapahtumiin :D

Elokuun puolivälin paikkeilla keräsin kimpsuni, kampsuni ja kattini ja muutin tänne Helsinkiin, Viikin peltojen keskelle. Syksy lähti mukavasti liikkeelle, kissat sopeutuivat mainosti - vaikka toki tilaa on nyt harmittavan paljon vähemmän - eivätkä tunnu olevan helsinkiläistymisestä moksiskaan :-) Parvekkeelle viritettiin verkot ja valjastelulenkkejäkin on poikien kanssa tehty. Opiskelu alkoi sitten elokuun lopussa, ja onkin ollut varsin tiivistahtista, mutta kuitenkin rentoa koko syksyn. Syksyn mittaan tutuksi ovat tulleet niin ihan solutason perusteet, kuin lihaksiston ja luuston anatomiakin. On mahtavaa olla omalla alalla :-))

Kissapuolellakin on sattunut ja tapahtunut kaikenlaista. Aloitetaan nyt vaikka näyttelymaailmasta; Adamin kanssa on syksyn aikana kierretty muutamatkin näyttelyt Puolaa myöten :D SUROKin kesänäyttelyssä Adam pärjäsi upeasti ollen EX1 CACS BIV NOM (tuomarina Stephane Bernard), RUROKin elokuun näyttelystä käytiin myös nappaamassa CACS (Raymond Saetre). Kotinäyttelyssämme Jyväskylässä vietimme koko pitkän viikonlopun - olinhan itse siellä tiivisti töissä pääassarina. Menestystä en suuresta näyttelystä odottanut, mutta tulihan sitä silti! Adam käyttäytyi hienosti ja oli lauantaina EX1(/2) CACS BIV (Dorte Kaae) ja sunnuntaina EX1 CACS NOM (Raymond Saetre)! Lauantaisen BIV-tuloksensa ansiosta Adam saavutti tittelin Distinguished Variety Merit, Suomen ensimmäisenä väriryhmän NFO V kissana. Mamma on niin ylpeä! Adamin koko tittelilitania on tästä eteenpäin siis GIC FI*Kalicalanin Caro Miu, JW, DVM.

Lokakuun lopussa vuorossa oli jännittävä ex tempore -reissu Puolaan FIFe World Cat Show -näyttelyyn PIROKin BUSSIreissulla. Tuosta reissusta voisi kirjoittaa ihan oman postauksensa! Sanotaanko näin lyhyesti, että kommelluksia kyllä riitti, sattui ja tapahtui! En kadu näyttelyyn lähtemistä, vaikka haaveissa ollut ulkomaanserti jäikin Adamilta saavuttamatta (EX2, Mario Ottino), sillä näyttely oli muuten uskomattoman hieno kokemus. Tapasin myös Adamin isän Ennio E'Xodjan kasvattajan Monikan, joka on aina tykännyt Adamista mielettömästi, oli siis ihana että hän pääsi näkemään Adamin livenä :-) Ja olikin valmis ostamaan pojan Puolaan, arvatkaapa suostuinko ;-)

Sitten vähän lähemmäs nykypäivää, viime sunnuntaina olimme Adamin kanssa Turun näyttelyssä, josta saldona Martti Peltoselta EX1(/2) CACS BIV! Adam käyttäytyi jälleen hienosti, paljon parempaa näyttelykissaa en voisi kyllä toivoakaan! Upea "pikku"mies! Jos joku on pysynyt vielä kärryillä, niin Adamin sertitilanne on nyt siis se, että meillä on yhteensä 10 sertiä luokasta 3, ja kaikki kotimaasta. Adam on siis tällä hetkellä ns. sertijumissa. Yksi ulkomaanserti puuttuisi siitä kaikkein kirkkaimmasta tittelistä :-) Suunnittelemmikn ehkä ulkomaanreissua alkuvuoteen...

Sitten lyhyesti Adamin morsianasioista. Kesällä kollikka intoutui jälleen kollittelemaan, ja nyt syksyn mittaan kuseskelu (ja haju!!) on vain pahentunut. Kuvaan on ikävä kyllä astunut myös ihanille naisille lauleskelu ja mouruaminen, se onneksi vielä varsin vähäisissä määrin. Syyskuussa kävimme Adamin kanssa eläinlääkärissä, josta tuloksena HCM-ultrassa täysin terve ja hieno sydän, ja sienitestikin näytti negatiivista. Adamille on sovittuna kaksi kuvankaunista neitoa, joista molemmat ovatkin nyt käyneet treffeillä. Ensimmäinen neito tuli ensitreffeille heti RUROKin näyttelyn jälkeen, ja suurista toiveista huolimatta tuo yritys ei tuottanut tulosta. Uusintatreffit olivat vajaa neljä viikkoa sitten, ja tällä kertaa saatiin yksi onnistunut astuminenkin. Olen silti edelleen hieman skeptinen onnistumisen suhteen, mutta torstaina olemme asian suhteen viisampia neitosen mennessä silloin ultraan. Viime viikolla tuli sitten morsian nro kaksi ensitreffeille. Kyseessä oli neidolle ensimmäinen kerta ikinä kollin luona, ja sen kyllä huomasi. Pariskunnasta tuli hyviä kavereita ja yritystä kyllä oli, mutta naaras ei saanut juoksua kunnolla päälle ja oli muutenkin vielä vähän ulkona koko hommasta :-) Ja Adam kun on tuollainen lempeä vätys, jäivät astumiset sitten hyvän yrityksen tasolle. Toinen yritys tällä pariskunnalla toivottavasti vielä ennen joulua, toivon mukaan paremmalla onnella.

Entäs sitten meidän ihana Eetu Pörrikkäinen! Ettei jää ihan taka-alalle, niin muutama sana vanhasta herrastakin :-) Pörri on viettänyt rauhallista syksyä lepäillen ja välillä ulkoillen, ja joka yö nukutaan mamman vieressä. Adamin kollittelu ei onneksi ole kiristänyt kaverusten välejä, mutta vähän tylsää Eetulla on kun Adam ei naisasioiltaan malta kaverin kanssa niin paljon enää leikkiä. Ruokahalua Eetulla on riittänyt, ja olemmekin vähän tasapainoilleet tuon painoasian kanssa. Terveys on keväällä 10 v täyttävällä kissaherralla pysynyt ihan hyvänä, joskin nyt loppuvuodesta pitäisi viedä Eetu rokotuksille ja hammashuoltoon - vähän jännittää mikä on hampaiden tilanne (FORLin suhteen). Puolan reissumme ajan Eetu oli hoidossa siskollani, jossa viihtyikin erinomaisesti vanhojen kissakavereidensa Alexin ja Madden kanssa. Huomenna Pörri pääsee ensimmäistä kertaa sitten muuton käymään taas Jyväskylässä! Matka voi ottaa taas vähän koville, mutta uskon, että Pörrikkä on onnellinen päästessään käymään 'kotona'.

Riittäisiköhän päivittely tältä erää :-) Kotisivutkin yritän saada lähipäivinä päivitettyä, ja josko tätä blogiani nyt yrittäisi pitää hengissä vähän paremmin :D

Pari kuvaa pojista alkusyksyltä :-)

Elossa ollaan :-)

Tavoitteeni päivittää blogi kerran kuukaudessa on epäonnistunut surkeasti, ja edellisestä postauksesta on liian kauan :D Tuon huhtikuisen postauksen jälkeen elämä on ollut yhtä haipakkaa, tässä lyhyt kooste:

Kevät meni mukavasti pääsykokeisiin (varsin laiskasti) valmistautuessa, ja lopultahan ne sitten olivatkin toukokuun lopussa. Kesäkuu alkoi vauhdikkaasti yo-juhlillani, ja toukokuun lopussa aloitin myös työt, jotka lopetinkin vasta viime viikolla. Kesäkuun lopussa sain pääsykokeen tulokset, jotka olivatkin todella suuri yllätys. Minut aivan todella hyväksyttiin Helsingin yliopistoon opiskelemaan eläinlääketiedettä :-) Sen jälkeen kesä onkin mennyt töiden teon ohella asuntoa etsiskellessä, mutta nyt sekin asia on kunnossa. Parin viikon päästä muutan kissoineni täältä Jyväskylästä Helsinkiin, tarkalleen ottaen Viikkiin, omaan pikku kaksioomme :-)) Opiskelut alkavat elokuun lopussa.

Kissapuolella on luonnollisesti kevään ja kesän muiden kiireiden takia ollut rauhallista. Pojat voivat mainiosti, joskin Eetun FORLin epäilen olevan leviämässä nyt toiseen hampaaseen :-( Kipuja ei kuitenkaan osoita, joten menemme näillä näkymin hammashoitoon alkuperäisen suunnitelman mukaan vähän myöhemmin syksyllä. Adamin kanssa kävin kesäkuussa Siilinjärven näyttelyssä päiväseltään. Oli ihana päästä pitkästä aikaa näyttelyyn, Adam käyttäytyi varsin hyvin ja pärjäsi myös upeasti saaden sertin ja ollen värin paras ja tuomarin paras! Viides CACS siis plakkarissa.

Juhannuksen vietimme maalla, samoin kuin muutaman päivän tällä viikolla. Muuten kissojen kesä onkin mennyt kotosalla hellettä tuskaillessa - mutta siitä huolimatta Adamin turkki on jälleen kasvussa! Näköjään kollittelu ei häiritse Adamin turkin kasvatusta, mikä on sikäli ihan hyvä. Sunnuntaina olemme menossa päiväseltään SUROKin näyttelyyn Espooseen, ja ilmoitin Adamin tällä viikolla myös elokuun RUROKin näyttelyyn lauantaille.

Näyttelyiden ja muuton lisäksi loppukesästä on toivottavasti luvassa muutakin jännittävää, kun Adamin tyttöystävä on tulossa kylään toivon mukaan heti seuraavasta juoksusta :-) Tätä odottelen jo innolla, olisi ihana saada maailmaan pikku-Adameita!
Tänään kävin katsomassa Adamin Muru-siskon pentuja Catpros-kissalassa, aivan suloiset ja veikeän väriset vauvat olivatkin kyseessä!

Tässä vielä muutama kuva kesäpojista :-)

Ja sitten tuli huhtikuu

Aika menee kuin siivillä! Tuntuu, ettei ehdi kissaa sanoa ;-), kun viikot jo vaihtuu seuraavaan. Kirjoitukset ovat nyt ohi, ja vuorostaan pääsykokeisiin lukeminen aloitettu. Kissat ovat tietysti onnesta soikeina, sillä vietän edelleen päivät kotona lukien, valmennuskurssia on vain muutama tunti iltaisin. Ne eivät kuitenkaan suostu ymmärtämään, että jos kerta olen kotona, niin miksi en käytä kaikkea aikaani herrasväen paijaamiseen :D Itseasiassa joudun sulkeutumaan aina keittiöön, jonne kissoilla ei siis muutenkaan ole asiaa ilman ihmisten läsnäoloa, lukemaan. Muualla keskittymisestä ei tulisi mitään, sillä apumiehet ovat aina paikalla. Eetu yleensä tulee sivistyneesti vain istuskelemaan tai makoilemaan kirjojen päälle, mutta Adam puolestaan on itse röyhkeys: se yrittää käännellä sivuja, repiä papereita, nyysiä kirjoitusvälineitä, pureskella kynää yrittäessäni kirjoittaa... Toisin sanoen tekee kaikkensa, jotta lukemisesta ei tulisi mitään ;-)

Adamin yliaktiivisuuteen varmasti vaikuttaa myös kevään tullen pintaan nousseet hormonit. Tilanne ei ole mitenkään kovin paha vielä (onneksi!), meillä kotona ei ole naaraita tai muutakaan, mikä stimuloisi Adamin viettejä. Paino on kuitenkin jo humpsahtanut muutaman sata grammaa alaspäin - ruokahalu on siis taas katoamassa. Hyvin poika edelleen syö, ja onneksi sille on talven aikana kertynyt vähän vatsapussukkaa, jonka lähtemisestä ei ole haittaa ;-) Yksi aamu heräsin siihen, että Adam keikkuu ja treenailee sängyn jalkopäässä lepäilevän Eetun niskassa... Valloittava aamuherätys :D

Tarhailukin on nyt kunnolla päässyt alkuun, kun kaikki lumet ovat sieltä sulaneet, vaikka toki Adam on koko läpi talven käynyt välillä tarhassa pyörähtämässä. Valjastelukautta ei päästä vielä hetkeen aloittamaan, sillä pihalla on vielä melkoiset kinokset lunta.

Lauantaina 9.4. vietimme Eetun 9-vuotissyntymäpäivää :-) Palkinnoksi vanha herra sai niin paljon herkkuruokaansa kuin halusi - kyllä oli onnellista kissaa :D Eetu voi mainiosti alkuvuoden akne-episodin mentyä ohi. Saatan kuitenkin ottaa sen mukaan eläinlääkäriin muutaman viikon päästä, kun Adam saa vuosittaiset rokotuksensa. Vanhoilla kissoilla terveystarkastuksia suositellaan tehtävän vähän useammin kuin kerran vuodessa, ja jos ei muuta, niin ainakin Eetu pääsee hurmaamaan klinikan väkeä ja samalla voidaan katsaista hampaiden tilanne!

Tässä yksi kuva syntymäpäiväsankarista, tämä on tosin otettu jo tammikuussa Lahden näyttelystä, Heikki Siltalan käsialaa siis :)

Kevättä ilmassa

Viime kirjoituksesta on taas vierähtänyt tovi, eli ehkä on aika päivitellä vähän kuulumisia :)

Helmikuun loppu menikin hujauksessa, kirjoitukset alkoivat ja pian Kes-Kisin näyttelyn jälkeen oli penkkarit, abiristeily ja koeviikko... Näyttely meni kaikenkaikkiaan hyvin, pääassarointini ei tainnut olla katastrofaalista :D, ja Adamkin sai sertinsä molempina päivinä. Sunnuntaina myös TP oli lähellä, mutta paneelipaikka meni kuitenkin jälleen kerran toiseen osoitteeseen. Adam oli peloissaan, kuten aiemminkin Killerillä on ollut. Seuraava Jyväskylän näyttely onkin onneksi Paviljongissa!

Adam on nyt omassa mittakaavassaan kalju, kuten tuomari sen osuvasti Jyväskylässä muotoili ;-) Eli olemme tällä hetkellä näyttelytauolla. Olin suunnitelut vieväni Adamin johonkin tässä kevään mittaan, esim. Rurokiin, mutta näyttelyt ovat nyt täyttyneet niin vauhdilla, etten ole suunnitelmieni kanssa pysynyt perässä. Niinpä jätämme seuraavan näyttelyn suosiolla kesään, kun omatkin yo- ja pääsykoerumbat on saatettu päätökseen. Adamia tämä tuskin haittaa - saa olla rötöisenä kotona, kasvattaa uutta karvaa (tällä hetkellä tosin vielä tiputtaa...) ja kerätä leveyttä kolmioon :D

Kevät on saapumassa, nyt on ollut useita päiviä lämmintä ja aurinkoista. Adamillakin alkaa ehkä pikkuhiljaa olla kevättä rinnassa, ajoittaista levottomuutta on ilmassa. Raksut (tosin vieläkin vain raksut, huoh) ovat edelleen maistuneet ihan hyvin, eli toivottavasti kusirumba ja syömättömyys eivät kuitenkaan ihan vielä ole astumassa takaisin kuvoihin. Ehkä Adamin levottomuus liittyykin siihen, että sille on sovittuna neitoseuraa kesäksi ;-) Siitä suunnitelmasta lisää vasta, kun asia on ajankohtaisempi!

Oikein mukavaa alkavaa kevättä kaikille!

Vuoden loppu tuo uusia suunnitelmia

Ja niin se ehätti jo joulukuuhun! Tästä blogista näyttäisi olevan tulossa vain kuukauden välein päivitettävä... Mutta parempi kai sekin kun ei mitään, vai?! ;)

Kissaharrastustoiminnan suhteen elelemme hiljaiseloa, eli mitään sen kummempia ei ole tapahtunut. Näyttelyitä on mennyt ja tullut, ja olen seuraillut niitä täällä kotosalla netin ja puhelimen välityksellä. Pojat ovat olleet varsin tyytyväisiä tähän käytäntöön :D Uusiakin näyttelysuunnitelmia kuitenkin on! Pistin lippulappuset menemään Surokiin tällä viikolla, sinne mennään Adamin kanssa lauantaiksi. Kartoittelen vielä tilannetta ja mahdollisesti ilmoittaudun myöhemmin myös sunnuntaiksi. Saa nähdä missä kunnossa Adam silloin on, karvaa ainakin on alkanut nyt tippua. Toivotaan että edes pari haituvaa ja massaa on tallella tammikuun lopussa, onhan Adam jo luokassa 3!

Marraskuun lopussa oli Oulun suunnalla iloinen perhetapahtuma, kun Adamin sisko Helmi (CH FI*Kalicalanin Amitie, NFO n 22) synnytti 5 tervettä pikkutyttöä :) Adamista tuli siis eno, ja ylpeänä ollaan katseltu pikkuisten kuvia yhdessä netistä! Toivottavasti jossain vaiheessa pääsen myös moikkaamaan pentulaumaa <3

Sukulaispentujen ihastelu on tietysti taas herättänyt ajatukset siitä, että pitäisiköhän niitä pikku-Adamkissojakin jossain vaiheessa saada maailmaan... Kevät on minulle kirjoitusten ja erityisesti pääsykokeeseen lukemisen takia aika hektistä aikaa, eli näyttelyissä tuskin tullaan kovin paljoa käymään. Toisaalta Adam olisi tuskin kunnossakaan näyttelyihin, eli ehkäpä olisi hyvä aika treffailla vähän tyttöjä. Mutta katsellaan mihin suuntaan asiat kehittyvät, tai onko yksikään hurmaava mettislady yleensäkään kiinnostunut meidän pusupojasta ;)

Pusupojasta tulikin mieleeni, että Adam on ollut erityisen hellyydenkipeä viime aikoina. Johtuneeko se sitten siitä, että pakkasten takia ulkoilu on vähentynyt ja tekemistä on vähemmän, siksi pitää sitten nyysätä mamman jaloissa :D Eräs aamu huvitti hieman, kun heräsin ja avasin silmäni ja ensimmäisenä kateeni kohtasi Adamin uskollisesti tapittavat silmät! Se istui rintakehäni päällä ja odotti että mamma herää, mahtava hyrinä alkoi heti <3 Adam on tottunut tiettyyn (valtaisan suureen) määrään pusuja halituksia päivän mittaan, ja aina jos se kokee jääneensä vaille hellyyttä, niin närkästys kyllä osoitetaan. Adamilla on ihana piupiu -ääni ja se toisinaan esim. hyppää tähän tietokoneelle näppiksen eteen ja tulee puskemaan naamaa: "Nyt silityksiä!"

Siinä missä Adam käy vielä jonkin verran tarhassa ulkoilemassa, on Eetu jo lähes kokonaan sisähorroksessa :D Se on ollut ihmeen suopea Adamia kohtaan viime aikoina, näin iän tullen se yrmyasenne taitaa lopullisesti sulaa pois. Välillä ne voi löytää hellästi pesemästä toisiaan tai jopa nukkumasta vierekkäin, ja yhteiset painimatsit ja matonrullaustalkoot käydään, kuten tähänkin asti, useaan kertaan päivässä. On hienoa todistaa kahden kissan vilpitöntä ystävyyttä, ja vasta kun näitä on kaksi niin ymmärtää, miten yksin Eetu oli ennen Adamin tuloa. Mutta kolmatta en edes harkitse, kaksi on täydellisen harmoninen ja helppohoitoinen kokonaisuus ;)

Hauskaa joulun odotusta kaikille!

Reissausta ja marraskuun aloitus

Vaikea uskoa, että nyt on jo marraskuu! Toisaalta on mukavaakin, kun aika kuluu, tämä vuosi voisi jo pikkuhiljaa loppua ja kevään odottelu alkaa... Abiturientti yrittää jaksaa vääntää nämä viimeisetkin kurssit ja kuukaudet, keväällä pääsee sentään keskittymään vaan olennaiseen eli kirjoituksiin ja niiden jälkeen pääsykokeeseen lukuun :D

Lokakuu meni hujahduksessa. Viikon 42 olimme syyslomareissulla Sisiliassa, Italiassa. Pojat viettivät lomaviikkonsa Oriveden lähellä Jellonan kissahotellissa. Kiitos Eliselle, joka piti kissoista hyvää huolta! Ne vaikuttivat varsin tyytyväisiltä oloonsa kun kävimme ne sieltä hakemassa, Eetu ei olisi halunnut lähteä ollenkaan kotiin, johtuniko sitten hyvästä ruokatarjoilusta ;) Adam hyrisi koko matkan ja loppupäivän aivan valtavasti - eli ainakin sillä oli tainnut olla mammaa aikamoinen ikävä! Onneksi näitä pitkiä viikon reissuja ei ole kovin usein, ikävä oli nimittäin molemminpuolinen <3

Arkeen paluu oli rankkaa, Suomen syksy on niin masentava! Etenkin nyt kun kelloja käännettiin niin tuntuu olevan kokoajan pimeää. Jostain sitä energiaa pitäisi kuitenkin repiä. Kissatkin ovat olleet väsyneemmän oloisia, vaikka kyllä edelleen vedetään välillä sellaista rallia että meinaa sohvakin kaatua :D Olen suunnitellut uuden, kattoon asti olevan kiipeilypuun ostamista, jotta Adam pääsisi toteuttamaan paremmin itseään.

Viime viikolla kävimme Eetun kanssa Eläinklinikka Tähdessä vuositarkastuksessa ja rokotuksilla. Voi miten Pörri hurmasikaan! Klinikan väki oli haltioissaan Eetun kehrätessä, tarpoessa ja kelliessä eläinlääkärin pöydällä. Kuulemma kissapotilaat harvoin käyttäytyvät niin ;) Eläinlääkäri tarjoutui viemään Pörrin kotiinsa, mutta mammapa ei pappakissastaan suostunut luopumaan. Rokotus tuli kankkuun ja terveeksi kissaherra kuitattiin - sydämen kuuntelu ei tosin ihan täysin onnistunut kehräyksestä johtuen. Hampaatkin tutkittiin ja muut olivat hyvässä kunnossa lukuunottamatta sitä yhtä FORL-hammasta. Sekin oli mennyt itseasiassa parempaan suuntaan siinä mielessä, että nyt se on lähes kokonaan peittynyt, eikä ainakaan enää ole kipeä, jos tähän asti olisi ollutkin. Syy, miksi sitä ei ole lähdetty poistamaan on siis se, että Eetu ei ole millään tavalla (syömiskäyttäytymisen muutoksilla tms) osoittanut, että se olisi kipeä. Se on sen verran pieni hammas, että näyttäisi nyt peittyvän sitten itsekseen, eli poistoa ei ollenkaan tarvita, ellei mitään uutta nyt ilmene. Muita hampaita seuraillaan, toivonmukaan Eetu saa pitää ne kaikki vielä pitkään!

Muuta sen ihmeempiä ei ole tapahtunutkaan. Näyttelyt ovat tosiaan tällä hetkellä tauolla, eikä niitä täällä Suomessa tänä vuonna järjestetäkään enää kuin yksi. Näyttelysuunnitelmia alkuvuodelle olen alkanut jo hahmotella, katsotaan miten käy... :)

Syksyinen kuva Adamista!

Kohti arkea

Eihän se sovi että blogiin tulee kirjoitettua vain kerran koko heinäkuun aikana! Eli piti vielä tämän kuukauden puolella ryhdistäytyä... ;)

Me olemme jo pikkuhiljaa palaamassa kesälomilta arkeen, kun osa vasta aloittelee lomiaan! Kouluni alkoi tällä viikolla intensiivisellä kesäkurssilla, ja jatkuu toisella samanmoisella ensi viikolla. Varsinaisestihan arkeen palataan vasta 11. päivä. Tämä viikko onkin mennyt hulinassa ja helteestä kärsiessä, onneksi koulua on vain klo 14 asti joka päivä. Nyt kaupunkia järisyttää kaiken muun kivan lisäksi vielä rallit!

Pojat voivat mainiosti, jonkunlaista uupumusta lienee tosin havaittavissa helteen takia. Ne viettävät päivänsä pitkälti alakerran kylppärissä + saunassa, koska se on ehdottomasti talon viilein kolkka. Sieltä on myös suora pääsy tarhaan, jossa tosin aivan yhtä tukalaa on kuin sisälläkin. Toivottavasti helteet loppuvat lähipäivinä, eihän tätä kestä kukaan...

Arkeen paluu on tavallaan helpotus. Kesä on mennyt nopeasti ja ollut välillä tavallaan stressaavaakin. Talon- ja katonmaalausprojekti on aiheuttanut hämminkiä ja jatkuva reissailu ympäriinsä on vienyt voimia. Olen lomalla aina todella laiska, en saa mitään aikaiseksi. Niin nytkin, ja siksipä kirjoituksiin lukeminen on vähän jäänyt!

Kissapuolella ohjelmassa on perinteinen SUROKin kesänäyttely sunnuntaina. Aiempina kolmena vuotena olen aina ollut SUROKissa koko viikonlopun, mutta nyt käytännön syistä päiväreissu on parempi. Adamia tuomaroi tanskalainen metsäkissakasvattaja Jette Eva Madsen, kenellä itse myös assaroin. Lähdemme kasvattajan kyydillä ja mukana on myös Adamin emo Angeli, jonka valmistumista Supremeksi saamme toivon mukaan juhlia! Adamin osalta en menestystä odota, paikkana Jäähalli ei varmasti ole sille paras mahdollinen. Karvaa sillä kyllä alkaa olla ja massaa tulee pikkuhiljaa, epäilin itseasiassa jo että vaaka on varmaan rikki kun näytti eilen jo 5,2 kg?! Joka tapauksessa toivottavasti mukava päivä edessä :)

Pari kesäista kuvaa pojista!

Hammaspipiä ja näyttelyitä

Kaksi viikkoa lomaa takana, pitäisiköhän pikkuhiljaa alkaa herätä tästä koomasta ja saada jotain hyödyllistä aikaan :D Kissarintamalla kyllä on tapahtunut, viime torstaina oli ell-reissu poikien kanssa, ja viikonlopun vietin assaroimassa Siilinjärvellä. Ehkä nyt olisi aika alkaa lukea syksyn yo-kirjoituksiin...

Torstain eläinlääkärikäynti oli sikäli rutiinireissu, että mitään akuuttia tai vakavaa ei siis ollut kyseessä. Adamille oli kertynyt poskihampaisiin vähän hammaskiveä, ja lääkärin kehotuksesta käytiin ne sitten sieltä poistamassa. Nyt on pojalla puhtaat ja valkoiset hampaat! Samalla suu ja purenta tutkittiin tarkasti, kun pohdimme lääkärin kanssa, olisiko siellä syy Adamin nirsouteen. No, purenta oli kunnossa ja suu terve, eli kai se täytyy vaan hyväksyä että Adam on ainoastaan raksukissa.

Eetu oli lääkärissä mukana perustarkastusta varten. Itselläni on jo pitkään ollut vähän epäilevä fiilis sen terveyden suhteen. Sen suu puhdistettiin ensimmäistä kertaa marraskuussa, mutta siitä huolimatta ikenet näyttivät jo kovasti punoittavan. Lääkäri tekikin Eetulle päällipuolisen tarkastuksen, ja pyysi lupaa pistää poika nukkumaan suun tarkempaa tutkimusta varten. Hammaskiveä oli kertynyt jonkin verran, ja se puhdistettiin. Lisäksi hampaista löytyi furkaleesioita, eli ikenen vetäytymistä ja siten hampaan kaulan paljastumista. Pörrikkä sai antibioottikuurin stomatiittiin eli ientulehdukseen, ja lisäksi pariksi päiväksi kipulääkettä.

Eetulla on siis alkava hammasjuuren syöpymäsairaus eli FORL. Lääkäri ei pitänyt tilannetta vielä kovin pahana, esim röntgenkuvia ei kokenut tarpeelliseksi ottaa. Ongelma on tällä hetkellä ainoastaan yhdessä hampaassa, ja sitäkään ei vielä tässä vaiheessa tarvinnut poistaa. Hyvällä suuhygienialla voidaan hampaiden rappeutumista yrittää hidastaa, ja mitään hammaskipujahan Eetulla ei vielä vaikuta olevan. Kovasti ihmettelin sitä, että tämä tuli nyt yhtäkkiä esille, kun puoli vuotta sitten suu puhdistettiin ja silloin ei löytynyt mitään kummempaa. Toisaalta lääkäri oli eri, ja epäilen, että hän ei käynyt suuta ja ienrajoja aivan yhtä tarkasti läpi. Kiitos tämänkertaisesta asiantuntevasta ja ystävällisestä palvelusta kuuluu Eläinklinikka Tähdelle!

Pojat heräilivät tokkurastaan alkuillasta, ja myöhemmin olivat molemmat jo kunnossa ja normaaleita. Eetulla on tosiaan nyt AB-kuuri päällä, ja Metacamia se sai nyt neljä päivää. Olen tähänkin mennessä pessyt Adamin hampaita, mutta Eetun hammashoito on jäänyt vähemmälle, se kun ei anna hampaitaan harjata. Ostin nyt lääkäristä Eetulle uutta hammasgeeliä, jota levitetään suuhun joka ilta. Adamille käyn ostamassa Bucacatia ja sen kanssa jatketaan jokailtaisella hampaiden harjauksella, joka on tietysti tehokkain keino pitää suu kunnossa.

Näyttelyidenkin saralla tapahtuu. Adam sai "vaihtopaikan" URKin näyttelyyn 11.7, jonne mennään jos onnistun löytämään jostain kyydin... Eli jos joku on menossa Tikkurilan näyttelyyn päiväseltään Jyväskylästä, niin kyytiä vailla yksi ihminen ja boksi! RUROKin ilmo lähtee huomenna matkaan, sinne ilmoitan Adamin lauantaiksi 21.8.

Kevään kulkua

Toukokuuta on aloiteltu täällä Jyväskylässä aurinkoisissa merkeissä. Aurinko tarkoittaa kissoille sitä, että ulkona pitää saada olla suurin osa päivästä. Onneksi lämpötila on ollut toisinaan niin korkealla, että kuistin ovea on voinut pitää auki niin, että kissat ovat saaneet kulkea sisälle ja tarhaan oman päänsä mukaan.

Adamista on tullut painon suhteen hirveä jojoilija. Se syö tällä hetkellä oikeastaan pelkästään raksuja, toisinaan maistelee muutaman lihapalan tai nuolee märkäruoista kastikkeet. Jokunen viikko sitten paino oli hienossa nousussa, ja sitten se taas syöttämisen lopetettuani tippui lähes 300 g. Nyt vaa'an lukemat ovat olleet taas hienoisessa nousussa, tosin raksukupin täyttäjän pitäisi yrittää hillitä itseään siinä, ettei kokoajan ole nostelemassa kissaa vaa'alle :D

Karvanlähtö tuntuu nyt pojilta laantuneen. Eetusta tosin lähtee karvaa ihan jatkuvasti, oikeasti voin rehellisesti sanoa että lyhytkarvaisesta maatiaisesta lähtee saletisti enemmän karvaa mitä metsäkissasta! Adam näyttäisi pikkuhiljaa kasvattelevan jo uutta kauluriakin, säälittävä raasku se edelleen on, mutta hiljaa hyvä tulee.

Näyttelyiden suhteen suunnitelmat ovat pysyneet kutakuinkin samana. Pirokin vahvari tuli eilen, joten viikon päästä lauantaina suuntaamme päiväseltään Tampereelle ja Adamia tuomaroi Andreas Woelm. Parin viikon päästä onkin sitten jännät paikat, kun tiedossa on Tallinnan reissu. Jämsään kesäkuussa olen ilmoittanut Adamin molemmille päiville, mutta harkitsen vielä josko peruisin kuitenkin toisen päivän. Tietysti jos Tallinnasta ei sertejä irtoa, niin emme voi lähteä ollenkaan Jämsään. Loppukesän näyttelysuunnitelmat ovatkin sitten vielä ihan auki. Ehkä käymme näyttelyssä tai parissa, mutta en aio pitää Adamin kanssa kiirettä. Alle puolitoistavuotiaan laiheliinikollin vieminen luokkaan 5 tuntuu tällä hetkellä vähän hölmöltä :) Eli katsellaan.

Käytiin viikko sitten Adamin kanssa rokotuksilla, kankkuun pistettiin kolmoisrokote ja rabies. Passinkin Adam sai, joten nyt on asiat kutakuinkin kunnossa Tallinan reissua varten!

Laiskaa lauantaita

Täällä ollaan vietetty normaalin tylsää elämää sitten viime postauksen. Itselläni on koeviikko menossa, eli olen ollut lähes kokoajan kotona, nukkunut kissoineni pitkään ja sitä rataa. Niin, olisihan kokeisiinkin tietysti voinut lukea...

Kamerani on sanonut sopimuksensa irti. Kauanpa kesti sekin Canonin pokkari, vain reilut pari vuotta. Kaivoin kyllä vanhan kamerani esille, mutta sillä tuskin innostun kauheasti kuvailemaan, eli nyt ei ole kuvia sitten tulossa, ennenkuin jossain vaiheessa saan uuden. Korjattavaksi tuota tuskin viitsii viedä, varmaan maksaa saman verran kuin uusi.

Viikon päästä on Rurokin näyttely, jossa mukana on Adam ja Alexander. Toivotaan, että näyttely saadaan järjestymään lentokiellosta huolimatta, ehkä tuo pöly tuosta haihtuisi siihen mennessä ja tuomarit pääsisivät Suomeen! Molemmilla tuomarina olisi jo ennestään tuttu herra Charles Spijker, jolla itse myös assaroisin. Adam kisaa luokassa 7 ja Alexander, yli vuoden tauon jälkeen, luokassa 8. Ajattelin pestä Adamin keskiviikkona, vaikka näyttävää metsäkissaurosta siitä ei saakaan tähän hätään mitenkään taiottua. Turkkia on todella vähän, uutta se ei ole ehtinyt vielä kasvattaa vaikka pahin karvanlähtö onkin jo ohitettu.

Adamille on koittanut tällä viikolla ruokaremontti. Minulla paloi suoraan sanottuna kiinni tähän vauvameininkiin mitä sen kanssa on viime kuukaudet ollut. Kollinpitohan on oikeastaan kuin olisi pienen vauvan äiti; syöttämistä ja vaipanvaihtoa ;) No ei vaan, eihän meillä vaippoja ole ollut käytössä kuin satunnaisesti silloin joulun aikaan, mutta syöttöhommaa olen jatkanut jo useita kuukausia. Nyt siihen tuli siis loppu. Ainakaan toistaiseksi mitään hirveitä riutumisen merkkejä ei ole ilmassa, sillä Adam on syönyt ihan hyvin raksuja. Ei paino nouse, mutta toivottavasti ei lähde laskuunkaan. Halu syödä muutakin kuin raksuja toivottavasti taas pikkuhiljaa nousee, juuri äsken Adam söi ensi kertaa moneen kuukauteen annoksen possua :)

Tällä viikolla on saatu oikeaa kevään tuoksua, kun ilmat on olleet ihanat. Kissat ovat viettäneet suuren osan päivistä tarhassa tai kuistilla nukkuen, ja välillä niitä on ollut vaikea saada sisälle. Tänään tuli sitten sään suhteen takapakkia, ilma on viileämpi ja satoihan tuossa räntääkin! Tästä huolimatta kissat ovat, tälläkin hetkellä, olleet tarhassa innokkaasti.

Arki siis etenee, ylihuomisen matikankokeen jälkeen minullakin alkaa uusi jakso, ja siispä uudet toiveet siitä, että jos tässä vaikka keskittyisi ;)

Hempeilyä

Kyllä meillä pojat osaavat keskenäänkin hempeillä :) Tai lähinnä Adam hempeilee ja Eetu sietää sitä ;) Adam on niin hellä pieni poika!





P.S. Adam on rauhoittunut Ronjan jäljiltä, viimeisen kolmen päivän aikana se on lähinnä lepäillyt ja vain yksi merkkauspisu on tullut :) Oletetusta astumispäivästä tulee pian viikko täyteen, parin viikon päästä tiedämme onko pentuja odotettavissa!

Paluu arkeen

Lomissa on se huono puoli, että ne loppuvat aina liian nopeasti. Meille arki koitti tänään rajusti klo 7 aamulla, kun herätyskello pärähti soimaan... Siinä oli huumori vähissä. Onneksi tämä viikko on vain kaksipäiväinen, huomenna pyörähdän viisi tuntia koulussa ja sitten alkaa viikonlopun vietto!

Tämä jakso on sikäli rento, että itselläni on vain 5 kurssia ja kaikki ovat ihan mukavia. Niskassa kuitenkin painavat vähän päälle 2 kk päästä koittavat kemian kirjoitukset, joihin tietysti pitäisi ankarasti valmistautua. Etenkin kun itselleni kemia on se ehdottomasti vaikein aine koulussa, jostain kumman syystä!



Adam ei sekään taida kemiasta tajusta hölkäsen pöläystä, lienee tullut mammaansa ;)

Viikonloppuna irrottaudutaan taas kuitenkin hetkeksi arkitouhusta, ja pyörähdetään Helsingissä näyttelyssä! Vuorossa on siis SUROKin talvinäyttely Wanhassa Satamassa, paikalla olemme Adamin kanssa sunnuntaina 10.1. Odotan itse vähän "kauhulla" tuota näyttelypaikkaa, en ole itse siellä ikinä käynyt, mutta kuulemma se on todella ahdas ja esim. parkkipaikkoja on vaikea löytää. Saa nyt nähdä, näyttelytilanteet kun on muutenkin viimeaikoina olleet turhan jännittäviä tuon erään pikku kiukuttelijan takia.

Adamilla oli eilen vuorossa pesu, ja poika ottikin sekä kylvyn että kuivauksen varsin nätisti :) Turkki näytti eilen ihan hyvältä, mutta nyt se on järjettömän sähköinen, saa siis nähdä millaiseen kuntoon ehtii mennä ennen sunnuntaita. Adam on ensi kertaa aikuisten kissojen sarjassa eli luokassa 9, kisaamme siis ensimmäisestä sertistä! Saa nähdä kuinka käy, allekirjoittanutta jo vähän etukäteen hävettää viedä keskenkasvuista, todella pientä, äärettömän laihaa ja puolivillaista kissaa näytille. :P Saa nähdä mitä ruotsalainen tuomaritäti, Eva Porat, on mieltä meidän "aikuisesta kollista"! Itse myös assaroin kyseisellä tuomarilla.



Mitä taas tulee morsianasioihin, niin niiden suhteen Adamilla vaikuttaisi olevan varsin hyvä tilanne ;) Kuvankaunis tyttöystävä Ronja (IC Slytiger's Primrose, NFO as 03 24) aloittelee Espoossa kiimaansa! Mikäli kaikki menee suunnitelmien mukaan, Ronja tulee näyttelyn jälkeen meidän kyydissämme tänne Jyväskylään viettämään treffejä Adamin kanssa. Sulhasmies käy jo kuumana ja sviitin sisustusta suunnitellaan!
Suunnitelmasta lisätietoja löytyy kotisivuiltamme, Adamin morsiansuunnitelmat

Pakkasenkirpeää loppuviikkoa kaikille, toivottavasti monia tapaamme näyttelyssä sunnuntaina!



Kuten kuvasta näkyy, arkeen palaaminen on ollut varsin rankkaa myös pojille...

Kuvia viikkojen varrelta

Onpa taas vierähtänyt aikaa sitten viime kirjoituksen! Joulukuu on lähtenyt vauhdikkaasti käyntiin ja arkea on vietelty pikkuhiljaa jouluun valmistautuen. Sain tänään aikaiseksi laittaa kuvia koneelle (sijaistoimintaa kemian lukemiselle...), ja tässäpä nyt niitä sitten aika kasa!

Kuvat saa klikkaamalla suuremmiksi!

Ensin jo vähän vanhempi, noin kuukausi sitten otettu kuva Adamista



Adam kävi marraskuussa tutustumassa Turkulaiseen hotelliin...



...ja otti myös itse näyttelyssä varsin rennosti



Yllätin pojat tällä viikolla nukkumassa vierekkäin (tai päällekkäin)



...ja useampaankin kertaan!





Pojille tuli alkuviikosta ruokalähetys Saksasta



Ruokaa on nyt kaappi täynnä, eiköhän näillä eletä pitkälle ensi vuoteen!



Mutta kuten tavallista, tilauksen mukana tullut laatikko kiinnosti taas itse ruokia enemmän. Myös aiemmin saatu Hesen paperikassi on ollut kova juttu poikien leikeissä.







Adam täytti eilen 10 kk ja on nyt virallisesti pennun sijaan nuori mies!



Iän karttuminen ei tunnu kuitenkaan tuovan älyä tämän pojan toilailuihin ;)





Adam osaa myös ottaa rennosti!

Turkua ja arkea

Adamin viimeinen nuorten luokan näyttelyreissu suuntautui viikko sitten Turkuun. Viikonloppua vietettiin Kes-Kisin väen parissa, olihan yhdistys järjestänyt matkalaisille kunnon reissun bussimatkoineen ja hotelliyöneen. Matka oli hauska ja onnistunut, vaikka fiilis nyt ei ihan kympissä ollut silloin lauantaiaamuna klo 3.15 kun bussi starttasi :D

Itse näyttely meni hyvin. Lauantaina oli norminäyttelyn lisäksi norjalaisten metsäkissojen erikoisnäyttely, ja paikalla oli yli 170 metsäkissaa! Menoa siis riitti päivän aikana, ja itse olin aikonut ottaa lauantain ihan rentoutumisen kannalta. No sehän taas nähtiin, hetki ennen arvosteluiden alkua löysinkin itseni essu päällä Adamin tuomarin pöydän vierestä! Eli assaroimaan sitten loppupeleissä jouduin, mutta ei se kauan jaksanut ketuttaa, sillä päivä meni silti hujauksessa ihmisten kanssa jutellessa, tuomarikin oli mukava uusi tuttavuus :) Adamin saldona oli lauantaina EX1, voitimmme samassa luokassa kisanneen pojan. Värin paras meni kauniille cremelle tytölle. Adam pääsi myös käväisemään mettisten erikoispaneelissa, jossa ei kuitenkaan ääniä tullut. Käytös oli taas aika samaa rataa kuin viimeisimmissä näyttelyissä aiemminkin, eli sen kanssa olisi toivomisen varaa...

Ilta meni hyvässä seurassa nopeasti, ja hotellissa nukuttujen hyvien yöunien jälkeen palasimme sunnuntaiaamuna näyttelypaikalle. Toiveeni olivat päivän suhteen korkealla, Adamin käytös kun on ollut aina sunnuntaina parempaa, ja lisäksi tuomarina oli kovasti Tampereen näyttelyn paneelissa Adamiin rakastunut italialainen Fabio Brambilla. Olin kyseisellä tuomarilla assarina, ja päivä oli todella vauhdikas! Aloitimme arvostelun yhdeksän jälkeen, klo 11 tuomari oli valmis aloittamaan TP-valinnat, ja klo 11.30 assarikin oli jo vapaalla jalalla! Assarina päivä oli antoisa, sillä tuomari kertoi ja halusi keskutella arvostelemistaan kissoista kanssani. Adamin pöydälle saatuaan tuomari kertoi, että punainen on hänen ehdoton lempivärinsä ;) Adam käyttäytyi pöydällä varsin hyvin, ja sai seteliin kommentin "Super temper"! Kilpailua ei EX1:stä ollut, mutta Värin Paras -valinnassa Adam voitti aikuisen naaraan ja pennun ollen siis BIV-tot. Saimme myös kutsun TP-valintaan, jonka voitettuaan Adam jatkoi paneeliin. Sunnuntain kokonaistulos siis EX1 BIV-tot NOM, hieno päätös Adamin uralle pentu-/nuortenluokissa!

Kuten lauantaina olin huomannut (mettispaneelissa omistajat saivat itse esitellä kissat), Adam pelkäsi paneelipaikkaa todella paljon. Sunnuntainakaan se ei siis esiintynyt paneelissa oikein edukseen, takana oleva katsomo ja ihmiset kun olivat niin hurjan pelottavia. Sama juttu oli Kes-Kisin näyttelyssä Killerillä elokuussa; paneelipaikka katsomoineen oli Adamille järkytys. Olin kuitenkin kokonaisuutena tyytyväinen Adamin käytökseen sunnuntaina, ja lupasin raasulle että jos jatkossa pelottaa nuo katsomolliset näyttelypaikat yhtä paljon, niin niihin paneeleihin ei sitten tarvitse mennä :)

Adam löysi näyttelyssä sunnuntaina myös sisäisen kollinsa, merkaten sekä näyttelyverhonsa että tuomarihäkin... Vähän pelonsekaisin tuntein odottelin siis kotiinpaluuta ja sitä, jatkaako Adam merkkaamista myös täällä. Maanantai olikin aika levoton päivä, Adam tuntui vähän jollottelevan, mutta pissoja ei kuitenkaan vääriin paikkoihin tullut. Kun viikko saatiin sitten kunnolla käyntiin, jatkui Adamin käytös ihan normaalina, eli ehkä se kolli pysyisi kuitenkin vielä hetken piilossa! Nythän ei näyttelyitäkään ole tulossa ennen tammikuuta, eli Adam saa kasvaa ja kehittyä ihan rauhassa kotosalla.

Kuvia tulossa ehkä vähän myöhemmin! Yhtään kuvaajaa en nähnyt Adamia kuvaavan Turussa, mutta itse räpsin kyllä pari kuvaa.

Eläinlääkärireissu ja valjastelua

Käytiin viikko sitten poikien kanssa tapaamassa eläinlääkäriä. Vuorossa oli Eetun vuosittainen rokotus, ja samalla poistettiin hammaskiveä. Eetu rauhoitettiin ensimmäistä kertaa n. 6 vuotta sitten olleen leikkauksen jälkeen, ja itseäni vähän jännitti miten se sujuu. Kaikki meni onneksi hienosti ja nyt on herralla puhtaat, valkoiset hampaat :) Hammaskiveä oli kertynyt jonkin verran, mutta alta löytyi täysin terveet ja hyvin kiinni olevat hampaat, eikä havaittavissa siis ollut mitään kissoille tyypillisiä hammassairauksia.

Adam oli myös mukana, ja sekin pääsi lääkärin pöydälle kopeloitavaksi. Saatiin kommentti oikein "mojovista palleista" ja merkintä rekkariin, että ne ovat asianmukaisesti laskeutuneet ;) Adam oli kiltisti ja tepasteli pöydällä häntä pystyssä.

Noin muuten arki on sujunut tuttujen rutiinien mukaan. Itselläni on tällä hetkellä koeviikko menossa, joten pojilla on ollut päivisin seuraa lähes kokoajan. Aamuisin ollaan myös nukuttu pidempään, mikä on herättänyt pientä närkästystä etenkin Adamissa, joka ei jaksaisi nukkua yhtään klo 7 pidempään :D Nälän takia se ei kuitenkaan aamuisin rettelöi, haluaisi vain riehua... Adam on nimittäin kokoajan vain huonontanut syömistään, ja tällä hetkellä tilanne alkaa olla jo todella huono sen suhteen, että mikään ei tunnu enää maistuvan ja kaikkea vain vähän härpitään. Suunnittelenkin Adamille tällä hetkellä pienimuotoista ruokaremonttia, mutta siitä lisää sitten myöhemmin.

Ulkoilu maistuu viileistä ja tuulisista säistä huolimatta, ja pari kertaa ollaan käyty valjastelemassakin. Ajattelin käydä tänäänkin Adamin kanssa tuossa pihalla pyörähtämässä, nyt kun ehdin vielä valoisan aikaan. Oikein mukavaa viikonloppua kaikille!

Muutama uusi kuva

Näyttelyn jälkeinen viikko meni hujauksessa, ja tämäkin on lähtenyt käyntiin vauhdikkaasti. Ehkä pari ensimmäistä päivää viime viikolla menikin sellaisessa sekopäisessä hurmoksessa, etten saanut oikein mitään aikaiseksikaan ;)

Koulun kanssa on myös ollut nyt vähän kaikenlaista, mutta nyt pitäisi ehkä vähän helpottaa. Yritän tosin keskittyä kaikkiin kursseihin nyt täysillä, ettei kävisi niinkuin viime jaksossa, että lukeminen jää koeviikkoon... Hommaa siis riittää, mutta ehtii tässä rentoutuakin :) Seuraava rentouttava viikonloppu vietetään taas näyttelyssä ;), kun suuntaamme Kirkkonummelle koko viikonlopuksi. Itseäni ei suoraan sanottuna huvita yhtään lähteä koko näyttelyyn - enhän olisi ilmoittautunut sinne ollenkaan jos olisin tiennyt että JW on jo tässä vaiheessa saavutettu. En kuitenkaan viitsi väliinkään jättää, tai päästäänhän me sieltä la-iltana jo kotiin jos yksi päivä tuntuu riittävän! Adamin kanssa ollaan siis reissuun lähdössä, Eetu jää hoitajan kanssa kotiin.

Ensi viikolla on myös vihdoin kauan odotettu syysloma. Suuntaan muutamaksi päiväksi Ateenaan loppuviikosta, ja kissat jäävät äitini hoitoon. Hermoilen jo nyt ja annan kokoajan uusia ohjeita mitä kaikkea pitää tehdä - Adam ei ole kotiutumisensa ollut yhtä ainutta yötä ilman minua! Ehkä pojat kuitenkin pärjäävät, olen poissa kuitenkin vain ke-su, eli neljä yötä.

Pojat voivat kaikenkaikkiaan hyvin, syövät, nukkuvat ja ulkotarhailevat, kuten tavallista ;) Adam tosin on syönyt parina viime päivänä vähän huonosti. Kyse ei sikäli ole nirsoilusta, että se on kyllä syönyt kuten normaalistikin niin kaikkia ruokia mitä olen tarjonnut. Se kuitenkin jättää melkein joka ateriansa kesken: ennen kuppi tyhjeni loppuun asti, nyt se saattaa jättää melkein puolet ruoasta syömättä. Täytyy katsoa miten tästä nyt edetään, tänään annoin normaalin kahden märkäruoka-aterian sijaan vain yhden (nämä siis aamun liha-annoksen lisäksi), ja Adam söikin kupin lähes tyhjäksi. Ehkä energiantarve on pienentynyt nyt syksyn edetessä, eikä Adam yksinkertaisesti jaksa syödä niin paljoa? Mene ja tiedä, mutta toivotaan että kasvu jatkuu normaalina tästä syömisepisodista huolimatta.

Nyt niitä kuvia!



Huomaa arvojärjestys ;)





Ja viimeisenä, älkää järkyttykö ;) Tältä Adam näyttää normaaleissa kotioloissa, turkki sotkuisena, sähköisenä ja kampaamatta :D Kuvaan on ikuistunut myös Adamin perusilme, arvatkaa onko helppoa tehdä mitään kun tällainen poika tapittaa vieressä <3

Arkea ja uutuuksia

Koeviikko sitten oli ja meni, ja nyt uuden jakson myötä palataan taas tavalliseen arkeen. Poikien elämä on jatkunut kutakuinkin normaalina, paitsi tottakai viime viikko oli niille sikäli erilainen, että olin parin tunnin kokeita lukuunottamatta päivät kotona. Erityisesti Adamin mielestä se oli hauskaa, se oli kova poika "auttamaan" lukemisessa, yleensä siis asettui pöydälle kirjojen päälle makoilemaan.

Eetu on saanut ilmojen viiletessä jostain selvästi uutta virtaa. Se on innostunut painimaan ja riekkumaan Adamin kanssa useammin, ja on monesti itse myös haastamassa Adamia leikkiin. Pörri tuntuu kovin tyytyväiseltä elävään leluunsa, se ei tarvitse enää leluhiiriä, tuo yksi riekkupelle riittää ;) Ulkoilun vähenemisen myötä tuota energiaa on voinut tietysti jäädäkin enemmän sisällä riehumiseen. Tarhassa Eetu ja Adam nököttävät edelleen 1-2 tuntia päivässä, Adam yleensä enemmän. Valjastelu on jäänyt hävettävän vähälle ihan oman laiskuuteni takia, en ole käynyt nyt varmaan pariin viikkoon ulkona kummankaan kanssa. Täytyy yrittää ryhdistäytyä ensi viikosta alkaen, kun saadaan näyttely ensin pois alta!

Adam on jatkanut kauheaa syöntitahtiaan entiseen malliin, joten tein taas viime viikolla uuden Zooplus-tilauksen. Se onkin jo löytänyt tiensä perille, joten kaappi on nyt täynnä erilaista pussia ja purnukkaa. Myös raksuja siunaantui taas tänään lisää, olin voittanut niitä Kes-Kisin talkooarpajaisissa... Alan pian hukkua raksuihin, etenkin kun totesin, että ne Siilinjärven näyttelystä voitetut Iamsin raksut eivät sovi Adamille (maha menee sekaisin). Jos joku siis haluaa ostaa Iamsin penturaksuja tai Royal Caninin lahjakortteja edulliseen hintaan, niin pistäkäähän viestiä tulemaan ;) Iamseja voin tuoda tuleviin näyttelyihin, lahjakortit menee postissakin.

Toisen lähes kuukausittaisen projektin hoidin myös tänään. Löysin eilen Lemmikkiasemalta tarjouksesta Extreme Classicin hiekkaa 2 säkkiä (yksi säkki 16 kg) hintaan 29,90 euroa. Niitä lähti sitten mukaan, viimeksi meillä oli käytössä hajustamatonta versiota, joten otin tällä kertaa kokeiluun vauvatalkilla hajustettua. Pesin ja puunasin laatikot tänään ja nyt on puhdas hiekka odottamassa. Adam innostui vastapestystä hiekkiksestä niin paljon, että meni heti sinne hiekkojen sekaan kieriskelemään kovan kehräyksen kera :D Molemmat pojat kävivät tottakai myös testipisulla, ja hyvin näyttäisi tämäkin hiekkalaatu kelpaavan ;)

Kuvia ei nyt tähän postaukseen ole oikein laittaa, ilmat ja olosuhteet kuvaamiseen ovat jokseenkin hankalat, eikä ole kuvia tullut edes otettua. Kovaa vauhtia täällä valmistaudutaan jo viikonlopun koitokseen, kissanäyttelyyn Tampereella, johon lähdemme koko viikonlopuksi Adamin kanssa. Ohjelmassa on vielä nämä perusjutut: verhojen pesu ja silitys, tavaroiden pakkaus ja mikä tärkeintä itse kissan puunaus. Eiköhän tässä siis loppuviikoksi riitä puuhattavaa koulun ja kissojen parissa, viikonloppuna sitten taas jännitetään :)