Syksy kääntymässä talveksi

...ja ehkä aika vihdoin herättää blogi eloon :-) Tässä lyhyt katsaus viimeisen neljän kuukauden tapahtumiin :D

Elokuun puolivälin paikkeilla keräsin kimpsuni, kampsuni ja kattini ja muutin tänne Helsinkiin, Viikin peltojen keskelle. Syksy lähti mukavasti liikkeelle, kissat sopeutuivat mainosti - vaikka toki tilaa on nyt harmittavan paljon vähemmän - eivätkä tunnu olevan helsinkiläistymisestä moksiskaan :-) Parvekkeelle viritettiin verkot ja valjastelulenkkejäkin on poikien kanssa tehty. Opiskelu alkoi sitten elokuun lopussa, ja onkin ollut varsin tiivistahtista, mutta kuitenkin rentoa koko syksyn. Syksyn mittaan tutuksi ovat tulleet niin ihan solutason perusteet, kuin lihaksiston ja luuston anatomiakin. On mahtavaa olla omalla alalla :-))

Kissapuolellakin on sattunut ja tapahtunut kaikenlaista. Aloitetaan nyt vaikka näyttelymaailmasta; Adamin kanssa on syksyn aikana kierretty muutamatkin näyttelyt Puolaa myöten :D SUROKin kesänäyttelyssä Adam pärjäsi upeasti ollen EX1 CACS BIV NOM (tuomarina Stephane Bernard), RUROKin elokuun näyttelystä käytiin myös nappaamassa CACS (Raymond Saetre). Kotinäyttelyssämme Jyväskylässä vietimme koko pitkän viikonlopun - olinhan itse siellä tiivisti töissä pääassarina. Menestystä en suuresta näyttelystä odottanut, mutta tulihan sitä silti! Adam käyttäytyi hienosti ja oli lauantaina EX1(/2) CACS BIV (Dorte Kaae) ja sunnuntaina EX1 CACS NOM (Raymond Saetre)! Lauantaisen BIV-tuloksensa ansiosta Adam saavutti tittelin Distinguished Variety Merit, Suomen ensimmäisenä väriryhmän NFO V kissana. Mamma on niin ylpeä! Adamin koko tittelilitania on tästä eteenpäin siis GIC FI*Kalicalanin Caro Miu, JW, DVM.

Lokakuun lopussa vuorossa oli jännittävä ex tempore -reissu Puolaan FIFe World Cat Show -näyttelyyn PIROKin BUSSIreissulla. Tuosta reissusta voisi kirjoittaa ihan oman postauksensa! Sanotaanko näin lyhyesti, että kommelluksia kyllä riitti, sattui ja tapahtui! En kadu näyttelyyn lähtemistä, vaikka haaveissa ollut ulkomaanserti jäikin Adamilta saavuttamatta (EX2, Mario Ottino), sillä näyttely oli muuten uskomattoman hieno kokemus. Tapasin myös Adamin isän Ennio E'Xodjan kasvattajan Monikan, joka on aina tykännyt Adamista mielettömästi, oli siis ihana että hän pääsi näkemään Adamin livenä :-) Ja olikin valmis ostamaan pojan Puolaan, arvatkaapa suostuinko ;-)

Sitten vähän lähemmäs nykypäivää, viime sunnuntaina olimme Adamin kanssa Turun näyttelyssä, josta saldona Martti Peltoselta EX1(/2) CACS BIV! Adam käyttäytyi jälleen hienosti, paljon parempaa näyttelykissaa en voisi kyllä toivoakaan! Upea "pikku"mies! Jos joku on pysynyt vielä kärryillä, niin Adamin sertitilanne on nyt siis se, että meillä on yhteensä 10 sertiä luokasta 3, ja kaikki kotimaasta. Adam on siis tällä hetkellä ns. sertijumissa. Yksi ulkomaanserti puuttuisi siitä kaikkein kirkkaimmasta tittelistä :-) Suunnittelemmikn ehkä ulkomaanreissua alkuvuoteen...

Sitten lyhyesti Adamin morsianasioista. Kesällä kollikka intoutui jälleen kollittelemaan, ja nyt syksyn mittaan kuseskelu (ja haju!!) on vain pahentunut. Kuvaan on ikävä kyllä astunut myös ihanille naisille lauleskelu ja mouruaminen, se onneksi vielä varsin vähäisissä määrin. Syyskuussa kävimme Adamin kanssa eläinlääkärissä, josta tuloksena HCM-ultrassa täysin terve ja hieno sydän, ja sienitestikin näytti negatiivista. Adamille on sovittuna kaksi kuvankaunista neitoa, joista molemmat ovatkin nyt käyneet treffeillä. Ensimmäinen neito tuli ensitreffeille heti RUROKin näyttelyn jälkeen, ja suurista toiveista huolimatta tuo yritys ei tuottanut tulosta. Uusintatreffit olivat vajaa neljä viikkoa sitten, ja tällä kertaa saatiin yksi onnistunut astuminenkin. Olen silti edelleen hieman skeptinen onnistumisen suhteen, mutta torstaina olemme asian suhteen viisampia neitosen mennessä silloin ultraan. Viime viikolla tuli sitten morsian nro kaksi ensitreffeille. Kyseessä oli neidolle ensimmäinen kerta ikinä kollin luona, ja sen kyllä huomasi. Pariskunnasta tuli hyviä kavereita ja yritystä kyllä oli, mutta naaras ei saanut juoksua kunnolla päälle ja oli muutenkin vielä vähän ulkona koko hommasta :-) Ja Adam kun on tuollainen lempeä vätys, jäivät astumiset sitten hyvän yrityksen tasolle. Toinen yritys tällä pariskunnalla toivottavasti vielä ennen joulua, toivon mukaan paremmalla onnella.

Entäs sitten meidän ihana Eetu Pörrikkäinen! Ettei jää ihan taka-alalle, niin muutama sana vanhasta herrastakin :-) Pörri on viettänyt rauhallista syksyä lepäillen ja välillä ulkoillen, ja joka yö nukutaan mamman vieressä. Adamin kollittelu ei onneksi ole kiristänyt kaverusten välejä, mutta vähän tylsää Eetulla on kun Adam ei naisasioiltaan malta kaverin kanssa niin paljon enää leikkiä. Ruokahalua Eetulla on riittänyt, ja olemmekin vähän tasapainoilleet tuon painoasian kanssa. Terveys on keväällä 10 v täyttävällä kissaherralla pysynyt ihan hyvänä, joskin nyt loppuvuodesta pitäisi viedä Eetu rokotuksille ja hammashuoltoon - vähän jännittää mikä on hampaiden tilanne (FORLin suhteen). Puolan reissumme ajan Eetu oli hoidossa siskollani, jossa viihtyikin erinomaisesti vanhojen kissakavereidensa Alexin ja Madden kanssa. Huomenna Pörri pääsee ensimmäistä kertaa sitten muuton käymään taas Jyväskylässä! Matka voi ottaa taas vähän koville, mutta uskon, että Pörrikkä on onnellinen päästessään käymään 'kotona'.

Riittäisiköhän päivittely tältä erää :-) Kotisivutkin yritän saada lähipäivinä päivitettyä, ja josko tätä blogiani nyt yrittäisi pitää hengissä vähän paremmin :D

Pari kuvaa pojista alkusyksyltä :-)

Elossa ollaan :-)

Tavoitteeni päivittää blogi kerran kuukaudessa on epäonnistunut surkeasti, ja edellisestä postauksesta on liian kauan :D Tuon huhtikuisen postauksen jälkeen elämä on ollut yhtä haipakkaa, tässä lyhyt kooste:

Kevät meni mukavasti pääsykokeisiin (varsin laiskasti) valmistautuessa, ja lopultahan ne sitten olivatkin toukokuun lopussa. Kesäkuu alkoi vauhdikkaasti yo-juhlillani, ja toukokuun lopussa aloitin myös työt, jotka lopetinkin vasta viime viikolla. Kesäkuun lopussa sain pääsykokeen tulokset, jotka olivatkin todella suuri yllätys. Minut aivan todella hyväksyttiin Helsingin yliopistoon opiskelemaan eläinlääketiedettä :-) Sen jälkeen kesä onkin mennyt töiden teon ohella asuntoa etsiskellessä, mutta nyt sekin asia on kunnossa. Parin viikon päästä muutan kissoineni täältä Jyväskylästä Helsinkiin, tarkalleen ottaen Viikkiin, omaan pikku kaksioomme :-)) Opiskelut alkavat elokuun lopussa.

Kissapuolella on luonnollisesti kevään ja kesän muiden kiireiden takia ollut rauhallista. Pojat voivat mainiosti, joskin Eetun FORLin epäilen olevan leviämässä nyt toiseen hampaaseen :-( Kipuja ei kuitenkaan osoita, joten menemme näillä näkymin hammashoitoon alkuperäisen suunnitelman mukaan vähän myöhemmin syksyllä. Adamin kanssa kävin kesäkuussa Siilinjärven näyttelyssä päiväseltään. Oli ihana päästä pitkästä aikaa näyttelyyn, Adam käyttäytyi varsin hyvin ja pärjäsi myös upeasti saaden sertin ja ollen värin paras ja tuomarin paras! Viides CACS siis plakkarissa.

Juhannuksen vietimme maalla, samoin kuin muutaman päivän tällä viikolla. Muuten kissojen kesä onkin mennyt kotosalla hellettä tuskaillessa - mutta siitä huolimatta Adamin turkki on jälleen kasvussa! Näköjään kollittelu ei häiritse Adamin turkin kasvatusta, mikä on sikäli ihan hyvä. Sunnuntaina olemme menossa päiväseltään SUROKin näyttelyyn Espooseen, ja ilmoitin Adamin tällä viikolla myös elokuun RUROKin näyttelyyn lauantaille.

Näyttelyiden ja muuton lisäksi loppukesästä on toivottavasti luvassa muutakin jännittävää, kun Adamin tyttöystävä on tulossa kylään toivon mukaan heti seuraavasta juoksusta :-) Tätä odottelen jo innolla, olisi ihana saada maailmaan pikku-Adameita!
Tänään kävin katsomassa Adamin Muru-siskon pentuja Catpros-kissalassa, aivan suloiset ja veikeän väriset vauvat olivatkin kyseessä!

Tässä vielä muutama kuva kesäpojista :-)

Ja sitten tuli huhtikuu

Aika menee kuin siivillä! Tuntuu, ettei ehdi kissaa sanoa ;-), kun viikot jo vaihtuu seuraavaan. Kirjoitukset ovat nyt ohi, ja vuorostaan pääsykokeisiin lukeminen aloitettu. Kissat ovat tietysti onnesta soikeina, sillä vietän edelleen päivät kotona lukien, valmennuskurssia on vain muutama tunti iltaisin. Ne eivät kuitenkaan suostu ymmärtämään, että jos kerta olen kotona, niin miksi en käytä kaikkea aikaani herrasväen paijaamiseen :D Itseasiassa joudun sulkeutumaan aina keittiöön, jonne kissoilla ei siis muutenkaan ole asiaa ilman ihmisten läsnäoloa, lukemaan. Muualla keskittymisestä ei tulisi mitään, sillä apumiehet ovat aina paikalla. Eetu yleensä tulee sivistyneesti vain istuskelemaan tai makoilemaan kirjojen päälle, mutta Adam puolestaan on itse röyhkeys: se yrittää käännellä sivuja, repiä papereita, nyysiä kirjoitusvälineitä, pureskella kynää yrittäessäni kirjoittaa... Toisin sanoen tekee kaikkensa, jotta lukemisesta ei tulisi mitään ;-)

Adamin yliaktiivisuuteen varmasti vaikuttaa myös kevään tullen pintaan nousseet hormonit. Tilanne ei ole mitenkään kovin paha vielä (onneksi!), meillä kotona ei ole naaraita tai muutakaan, mikä stimuloisi Adamin viettejä. Paino on kuitenkin jo humpsahtanut muutaman sata grammaa alaspäin - ruokahalu on siis taas katoamassa. Hyvin poika edelleen syö, ja onneksi sille on talven aikana kertynyt vähän vatsapussukkaa, jonka lähtemisestä ei ole haittaa ;-) Yksi aamu heräsin siihen, että Adam keikkuu ja treenailee sängyn jalkopäässä lepäilevän Eetun niskassa... Valloittava aamuherätys :D

Tarhailukin on nyt kunnolla päässyt alkuun, kun kaikki lumet ovat sieltä sulaneet, vaikka toki Adam on koko läpi talven käynyt välillä tarhassa pyörähtämässä. Valjastelukautta ei päästä vielä hetkeen aloittamaan, sillä pihalla on vielä melkoiset kinokset lunta.

Lauantaina 9.4. vietimme Eetun 9-vuotissyntymäpäivää :-) Palkinnoksi vanha herra sai niin paljon herkkuruokaansa kuin halusi - kyllä oli onnellista kissaa :D Eetu voi mainiosti alkuvuoden akne-episodin mentyä ohi. Saatan kuitenkin ottaa sen mukaan eläinlääkäriin muutaman viikon päästä, kun Adam saa vuosittaiset rokotuksensa. Vanhoilla kissoilla terveystarkastuksia suositellaan tehtävän vähän useammin kuin kerran vuodessa, ja jos ei muuta, niin ainakin Eetu pääsee hurmaamaan klinikan väkeä ja samalla voidaan katsaista hampaiden tilanne!

Tässä yksi kuva syntymäpäiväsankarista, tämä on tosin otettu jo tammikuussa Lahden näyttelystä, Heikki Siltalan käsialaa siis :)

Kevättä ilmassa

Viime kirjoituksesta on taas vierähtänyt tovi, eli ehkä on aika päivitellä vähän kuulumisia :)

Helmikuun loppu menikin hujauksessa, kirjoitukset alkoivat ja pian Kes-Kisin näyttelyn jälkeen oli penkkarit, abiristeily ja koeviikko... Näyttely meni kaikenkaikkiaan hyvin, pääassarointini ei tainnut olla katastrofaalista :D, ja Adamkin sai sertinsä molempina päivinä. Sunnuntaina myös TP oli lähellä, mutta paneelipaikka meni kuitenkin jälleen kerran toiseen osoitteeseen. Adam oli peloissaan, kuten aiemminkin Killerillä on ollut. Seuraava Jyväskylän näyttely onkin onneksi Paviljongissa!

Adam on nyt omassa mittakaavassaan kalju, kuten tuomari sen osuvasti Jyväskylässä muotoili ;-) Eli olemme tällä hetkellä näyttelytauolla. Olin suunnitelut vieväni Adamin johonkin tässä kevään mittaan, esim. Rurokiin, mutta näyttelyt ovat nyt täyttyneet niin vauhdilla, etten ole suunnitelmieni kanssa pysynyt perässä. Niinpä jätämme seuraavan näyttelyn suosiolla kesään, kun omatkin yo- ja pääsykoerumbat on saatettu päätökseen. Adamia tämä tuskin haittaa - saa olla rötöisenä kotona, kasvattaa uutta karvaa (tällä hetkellä tosin vielä tiputtaa...) ja kerätä leveyttä kolmioon :D

Kevät on saapumassa, nyt on ollut useita päiviä lämmintä ja aurinkoista. Adamillakin alkaa ehkä pikkuhiljaa olla kevättä rinnassa, ajoittaista levottomuutta on ilmassa. Raksut (tosin vieläkin vain raksut, huoh) ovat edelleen maistuneet ihan hyvin, eli toivottavasti kusirumba ja syömättömyys eivät kuitenkaan ihan vielä ole astumassa takaisin kuvoihin. Ehkä Adamin levottomuus liittyykin siihen, että sille on sovittuna neitoseuraa kesäksi ;-) Siitä suunnitelmasta lisää vasta, kun asia on ajankohtaisempi!

Oikein mukavaa alkavaa kevättä kaikille!

Näyttelyhässäkkää ja karvojen tiputtelua

Vuosi on alkanut vauhdikkaasti näyttelyiden merkeissä. Tammikuun alussa olimme Eetun kanssa pitkästä aikaa TICA-näyttelyssä. Kylläpä Pörri oli onnellinen päästessään näyttelyyn olemaan huomion keskipisteenä! Kotikissoja oli reilusti paikalla, ja kehiä oli neljä. Eetu pärjäsi hienosti ollen kolmessa kehässä divisioonan paras ja yhdessä divisioonan 2. paras. Kolmessa finaalissa oltiin myös, tuloksin 2., 4. ja 5. Nämä oikeuttavat uuteen TICA-titteliin: Triple Grand Master! Eetua nähdään TICA-näyttelyissä varmasti jatkossakin :-)





Viime viikonloppuna oli vuorossa sitten "varsinaisen" näyttelykissan kauden avaus. Suuntasimme uudestaan Lahteen, tällä kertaa Adamin kanssa ja koko viikonlopuksi. Pesin Adamin tiistaina, vaikka se ei ihme kyllä neljän kuukauden pesutauosta huolimatta ollut edes kovin epäsiisti. Pientä jännitystä oli ennen näyttelyä ilmassa, onhan Adam nyt jo luokassa 3 ja näyttelytaukoakin oli alla.

Lauantaina Adamia tuomaroi ruotsalainen Anette Engvall. Kehuja tuli kropasta, turkista ja ilmeestä. Lisää häntää ja leveyttä pään kolmioon toivottiin. Tuomari sanoi, ettei ole mitään ongelmia antaa Adamille sertiä korkeassakaan luokassa, eli ensimmäinen CACS tuli että napsahti. Muissa luokissa oli aikuisia kolleja yhteensä 3, ja näistä Adam valittiin parhaaksi. VP meni kuitenkin paremman pään kehityksen ja hännänpituuden takia nuorten luokan luokan urokselle. TP-valinnassa pyörähdettiin, mutta siitä meni curli jatkoon.

Sunnuntaina päästiin taas mettiskasvattajan arvioitavaksi, kun tuomarina oli sveitsiläinen Isabelle Maillard Chiavuzzo. Hän tykkäsi Adamista mielettömästi, ja piti tätä kaikin puolin erinomaisena rotunsa edustajana, lukuunottamatta vähän lyhyenpuoleista häntää ;-) Serti tuli jälleen ongelmitta ja Adam oli myös paras uros. VP meni tiukan kisan jälkeen taas nuorelle. TP-valinnassa tuomari harmitteli uudelleen hännän pituutta, ja sanoi, että jos se vain olisi hiukkasen pidempi, pistäisi hän Adamin paneeliin... Mutta töpöhäntä pysyi töpönä ja niinpä paneeliin meni siperiankissa. Kyseinen sibi kuitenkin voitti myös paneelissa saaden lähes kaikki äänet, eli ei ihan huonolle kuitenkaan hävitty :-D

Erityisen tyytyväinen olin Adamin käytökseen koko viikonlopun aikana! Tuomareilla sitä vähän jännitti ja sunnuntaina pari kertaa sähisikin, mutta muuten oli kaikin puolin rento ja antoi venyttää ja vanuttaa itseään. Näyttelyasennosta ei kertaakaan pyristellyt pois. Häkissä välillä piti tietysti omaa show'taan, kuten aina, mm. oli aina vimmatusti tunkemassa syliini kun menin sitä häkille katsomaan <3 Assaroinnissa on se ikävä puoli, ettei pääse olemaan riittävästi oman kissan kanssa, mutta hyvin Adam yksinäisyydestä huolimatta jaksoi.



Näyttelyrundi jatkuu viikon päästä kotinäyttelyssämme täällä Jyväskylässä. Itse olen taas tiiviisti töissä koko viikonlopun, mutta Adam pääsee siitä huolimatta mukaan näyttelemään. Meitä tuomaroi la Henry Hornell ja su Marie Westerlund.
Adam alkaa olla täysin karvaton, tai ainakin kauluriton, että vähän taas hävettää :-D Mutta Kes-Kisin jälkeen meillä alkaakin sitten taas pidempi "karvattomuustauko", sillä uusia näyttelysuunnitelmia ei ole tehty. Emännän pitäisi keskittyä YO-kirjoituksiin lukemiseenkin välillä...

Kaikki kuvat: Heikki Siltala