tiistai 2. marraskuuta 2010

Reissausta ja marraskuun aloitus

Vaikea uskoa, että nyt on jo marraskuu! Toisaalta on mukavaakin, kun aika kuluu, tämä vuosi voisi jo pikkuhiljaa loppua ja kevään odottelu alkaa... Abiturientti yrittää jaksaa vääntää nämä viimeisetkin kurssit ja kuukaudet, keväällä pääsee sentään keskittymään vaan olennaiseen eli kirjoituksiin ja niiden jälkeen pääsykokeeseen lukuun :D

Lokakuu meni hujahduksessa. Viikon 42 olimme syyslomareissulla Sisiliassa, Italiassa. Pojat viettivät lomaviikkonsa Oriveden lähellä Jellonan kissahotellissa. Kiitos Eliselle, joka piti kissoista hyvää huolta! Ne vaikuttivat varsin tyytyväisiltä oloonsa kun kävimme ne sieltä hakemassa, Eetu ei olisi halunnut lähteä ollenkaan kotiin, johtuniko sitten hyvästä ruokatarjoilusta ;) Adam hyrisi koko matkan ja loppupäivän aivan valtavasti - eli ainakin sillä oli tainnut olla mammaa aikamoinen ikävä! Onneksi näitä pitkiä viikon reissuja ei ole kovin usein, ikävä oli nimittäin molemminpuolinen <3

Arkeen paluu oli rankkaa, Suomen syksy on niin masentava! Etenkin nyt kun kelloja käännettiin niin tuntuu olevan kokoajan pimeää. Jostain sitä energiaa pitäisi kuitenkin repiä. Kissatkin ovat olleet väsyneemmän oloisia, vaikka kyllä edelleen vedetään välillä sellaista rallia että meinaa sohvakin kaatua :D Olen suunnitellut uuden, kattoon asti olevan kiipeilypuun ostamista, jotta Adam pääsisi toteuttamaan paremmin itseään.

Viime viikolla kävimme Eetun kanssa Eläinklinikka Tähdessä vuositarkastuksessa ja rokotuksilla. Voi miten Pörri hurmasikaan! Klinikan väki oli haltioissaan Eetun kehrätessä, tarpoessa ja kelliessä eläinlääkärin pöydällä. Kuulemma kissapotilaat harvoin käyttäytyvät niin ;) Eläinlääkäri tarjoutui viemään Pörrin kotiinsa, mutta mammapa ei pappakissastaan suostunut luopumaan. Rokotus tuli kankkuun ja terveeksi kissaherra kuitattiin - sydämen kuuntelu ei tosin ihan täysin onnistunut kehräyksestä johtuen. Hampaatkin tutkittiin ja muut olivat hyvässä kunnossa lukuunottamatta sitä yhtä FORL-hammasta. Sekin oli mennyt itseasiassa parempaan suuntaan siinä mielessä, että nyt se on lähes kokonaan peittynyt, eikä ainakaan enää ole kipeä, jos tähän asti olisi ollutkin. Syy, miksi sitä ei ole lähdetty poistamaan on siis se, että Eetu ei ole millään tavalla (syömiskäyttäytymisen muutoksilla tms) osoittanut, että se olisi kipeä. Se on sen verran pieni hammas, että näyttäisi nyt peittyvän sitten itsekseen, eli poistoa ei ollenkaan tarvita, ellei mitään uutta nyt ilmene. Muita hampaita seuraillaan, toivonmukaan Eetu saa pitää ne kaikki vielä pitkään!

Muuta sen ihmeempiä ei ole tapahtunutkaan. Näyttelyt ovat tosiaan tällä hetkellä tauolla, eikä niitä täällä Suomessa tänä vuonna järjestetäkään enää kuin yksi. Näyttelysuunnitelmia alkuvuodelle olen alkanut jo hahmotella, katsotaan miten käy... :)

Syksyinen kuva Adamista!